Lipidit

Lipidit

Oct 27, 2022

LIPIDITUTKIMUKSET

Lipidipaketti sisältää seuraavat tutkimukset:

  • Kolesteroli
  • HDL-kolesteroli
  • Kol/Kol-HDL-suhde
  • LDL-kolesteroli
  • VLDL-kolesteroli
  • Triglyseridit

 

Elimistön rasvat ovat tärkeitä energia- ja rasvahappolähteitä, mutta vääränlaisen ja liiallisen rasvan määrä elimistössä voi johtaa terveydellisiin ongelmiin. Rasva-arvot voidaan mitata verinäytteestä. Mitatut kolesteroliarvot voidaan antaa joko kokonaiskolesteripitoisuutena tai yhdistettynä kolesterolia kuljettaviin lipoproteiineihin. Jotta rasvat voivat kulkea verenkierrossa eri kudosten välillä ne pakataan kuljetusproteiinien sisälle. Kolesteroli kuljetetaan HDL-, LDL- ja VLDL-partikkelien sisällä. Triglyseridejä kuljetetaan kylomikronien ja VLDL-partikkelien sisällä. Partikkelien englanninkieliset nimet kertovat partikkelien koosta, mitä suurempi tiheys, sitä pienempi partikkelin koko.

HDL=high density lipoprotein (korkea tiheys)

LDL=low density lipoprotein (matala tiheys)

VLDL=very low density lipoprotein (hyvin matala tiheys)

 

Kolesteroli on tärkeä elimistön solukalvojen rakennusaine ja se toimii lähtöaineena steroidihormoneille ja sappihapoille. Liika kolesteroli on yhdistetty sydän- ja verisuonitautien syntyyn.

 

Tutkimus antaa tietoa elimistösi kokonaiskolesterolipitoisuudesta

Kolesteroli on tärkeä elimistön solukalvojen rakennusaine ja se toimii lähtöaineena steroidihormoneille ja sappihapoille. Elimistö valmistaa kolesterolia itse tai sitä saadaan ravinnosta kovien rasvojen mukana. Verenkierrossa kolesteroli kuljetetaan lipoproteiinipartikkeleissa, joista LDL-partikkeli kuljettaa kolesterolia kudoksiin ja HDL-partikkeli pois kudoksista. Liika kolesteroli voi kiinnittyä valtimoiden seinämiin ja aiheuttaa valtimokovettumatautia johtaen sydän- ja verisuonitautien syntyyn. Tämän johdosta kolesterolipitoisuudelle on laadittu tavoitearvo, jonka alle pitoisuuden tulisi jäädä. Tavoitearvot on laadittu myös HDL- ja LDL-kolesterolille.

Kolesteroliarvon tulisi olla alle 5.0 mmol/l

 

Kohonneen kolesteroliarvon mahdollisia syitä

  • perinnölliset syyt
  • ravinnon sisältävät eläinperäiset rasvat
  • ylipaino
  • niukka ravintokuidun saanti
  • vähäinen liikunta
  • kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi
  • diabetes
  • raskaus
  • menopaussi

Liika kolesteroli kerääntyy vuosien myötä valtimoiden seinämiin ja ahtauttaa suonia. Herkimmin kohonneen kolesterolin johdosta ahtautuvat sydämen sepelvaltimot, mikä voi aiheuttaa rintakipua ja lisätä sydäninfarktin vaaraa.

Kohonneeseen kolesteroliarvoon ja sepelvaltimotaudin syntyvaaraan voi vaikuttaa elintavoilla ja ruokatottumuksilla kuten liikunnan lisäämisellä ja ravinnon sisältämien eläinrasvojen vaihtamisella pehmeisiin kasvisrasvoihin. Tyydyttyneiden rasvahappojen osuus tulisi laskea alle 10 %:iin energiasta.

Kuidun lisääminen ruokavalioon lisää sappihappojen muodostumista kolesterolista ja pienentää LDL-kolesterolin pitoisuutta verenkierrossa ja vaikuttaa näin kokonaiskolesterolipitoisuuteen alentavasti.

Kasvistanoleita ja kasvisteroleja sisältävät leipärasvat säännöllisesti käytettynä voivat alentaa kolesteroliarvoja.

 

HDL-kolesteroli on ns. hyvä kolesteroli, joka kuljettaa kolesterolia pois verisuonen seinämästä. Suhde Kol/Kol-HDL kuvaa HDL-kolesterolin osuutta kokonaiskolesterolista.

 

Tutkimukset antavat tietoa elimistösi HDL-kolesterolipitoisuudesta

 

Verenkierrossa olevasta kolesterolista 20-30 % kuljetetaan HDL-partikkeleissa. HDL-kolesterolin eli ns. hyvä kolesterolin mukana kuljetetaan kolesterolia pois kudoksista ja erityisesti valtimoiden seinämistä. Pienentynyt HDL- kolesteroli lisää riskiä valtimokovettumataudin syntyyn. Tämän johdosta HDL-kolesterolipitoisuudelle on laadittu tavoitearvo, jonka yli pitoisuuden tulisi olla.

Naisilla HDL-kolesterolipitoisuuden tulisi olla yli 1.2 mmol/l ja miehillä yli 1.0 mmol/l.

Lipidipaketissa lasketaan myös kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde (Kol/Kol-HDL), jonka tulisi olla alle 4.

 

Pienetyneen HDL-kolesteroliarvon mahdollisia syitä

  • perinnölliset syyt
  • metabolinen oireyhtymä
  • ylipaino
  • diabetes
  • vähäinen liikunta
  • tupakointi

 

Perimä vaikuttaa HDL-kolesteroliarvoon enemmän kuin ravinto. Matalaan HDL-kolesteroliarvoon voi kuitenkin vaikuttaa elintavoilla. Liikunta lisää HDL-kolesterolia samoin tupakoinnin lopettaminen. Vyötärölihavuudella ja vatsaontelon sisälle kertynyt rasva vaikuttaa alentavasti HDL-kolesteroliin, joten painon alentaminen on eduksi HDL-kolesterolille.

Kohtuullisen alkoholinkäytön on katsottu nostavan jonkin verran HDL-kolesteroliarvoa, mutta runsaampi käyttö nostaa triglyseridiarvoja ja vaikuttaa terveyteen epäedullisesti.

Anabolisten steroidien käyttö esim. voimaharjoittelun yhteydessä alentaa huomattavasti HDL-kolesterolipitoisuutta ja suurentaa haitallisen LDL-kolesterolin määrää lisäten näin sepelvaltimotaudin riskiä.

 

LDL-kolesteroli on ns. paha kolesteroli, joka liiallisena kerääntyy verisuonten seinämiin johtaen sepelvaltimotaudin syntyyn.

 

Tutkimus antaa tietoa elimistösi LDL- kolesterolipitoisuudesta

 

Verenkierrossa olevasta kolesterolista 65-70 % kuljetetaan LDL-partikkeleissa. Elimistön maksassa valmistama kolesteroli siirtyy verenkiertoon VLDL-hiukkasen kuljettamana. VLDL-hiukkanen muuntuu verenkierrossa IDL-hiukkasen kautta LDL-partikkeliksi, joka kuljettaa kolesterolia perifeerisiin kudoksiin. LDL:n kuljettamat kolesteroliesterit muutetaan kolesteroliksi joko solukalvojen rakennusaineeksi tai steroidihormonien lähtöaineeksi. Ravinnon mukana tullut kolesteroli kuljetetaan imuteiden ja verisuoniston kautta kudoksiin ja osa LDL-reseptorin kautta maksaan. LDL-hiukkasen pääasiallinen tehtävä on siirtää kolesterolia kudoksiin. Liiallinen LDL-kolesteroli pakkautuu verisuonien seinämiin ja ajan myötä ahtauttaa haitallisesti verisuonia ja siksi sitä kutsutaan myös pahaksi kolesteroliksi. Tämän johdosta LDL-kolesterolipitoisuudelle on asetettu suositeltava yläraja, jota ei tulisi ylittää

LDL-kolesterolipitoisuuden tulisi olla alle 3.0 mmol/l.

 

Suurentuneen LDL-kolesteroliarvon mahdollisia syitä

  • perinnölliset syyt
  • eläinperäisten rasvojen käyttö
  • metabolinen oireyhtymä
  • ylipaino
  • diabetes

Kohonneeseen LDL-kolesteroliarvoon voidaan vaikuttaa ruokavaliolla korvaamalla eläinperäiset kovat rasvat pehmeillä kasviperäisillä rasvoilla. Tyydyttyneet rasvahapot lisäävät LDL-kolesterolin määrää ehkäisemällä sen poistumista verenkierrosta. Monityydyttymättömät rasvahapot puolestaan vähentävät LDL-kolesterolipitoisuutta.

Lihavuuteen liittyvää kohonnutta LDL-kolesterolipitoisuutta voidaan pienentää laihdutuksen ja liikunnan avulla.

Ravintokuiduilla ja kuidun laadulla on vaikutus LDL-kolesterolin määrään. Palkokasvien, hedelmien, ja kauran sisältämät yhdisteet pienentävät LDL-kolesterolin määrää vähentämällä kolesterolin imeytymistä ja lisäämällä kolesterolista syntyvien sappihappojen erittymistä ulosteisiin.

Osalla väestöstä ravinnon vaikutus kolesterolipitoisuuteen voi olla vähäisempää johtuen perinnöllisten syiden vaikutuksesta kolesterolin imeytymiseen.

Erityisen haitallista on LDL-kolesterolin hapettunut muoto, jonka määrää voi mitata verinäytteestä. 

Lisätutkimus: Kolesteroli, LDL, hapettunut (P -ox-LDL).

 

VLDL-kolesterolin määrä lisääntyy liiallisen triglyseridipitoisuuden seurauksena ja lisää sepelvaltimotaudin syntymisen riskiä.

 

Tutkimus antaa tietoa elimistösi VLDL- kolesterolipitoisuudesta

 

Elimistön maksassa valmistama kolesteroli siirtyy verenkiertoon VLDL-hiukkasen kuljettamana. Pääosa VLDL:n sisältämästä rasvasta on kuitenkin triglyseridejä, jotka kuljetetaan kudoksiin hajotettaviksi ja energialähteiksi (lihaskudos) tai varastoitaviksi rasvakudokseen. Triglyseridien poistuessa, VLDL-hiukkanen muuntuu verenkierrossa IDL-hiukkasen kautta LDL-hiukkaseksi, jossa on jäljellä pääosin kolesterolia. LDL-hiukkanen luovuttaa kolesterolin kudoksille ja palaa takaisin maksaan.

VLDL-kolesterolin määrä arvioidaan mitatusta triglyseridipitoisuudesta: 0.45x triglyseridit.

Runsaasti triglyseridejä sisältävien VLDL-hiukkasten aineenvaihdunnan seurauksena syntyy yhä pienempiä jäännöshiukkasia, joiden kolesterolipitoisuus ja myös aterogeenisyys eli kyky aiheuttaa plakkimuodostusta verisuoniseinämiin lisääntyy. Triglyseridipitoisuuden ja tätä kautta VLDL-kolesterolin lisääntyminen kasvattaa kolesterolin siirtymistä valtimoiden seinämiin ja lisää näin ollen sepeltaudin vaaraa.

 

 

Triglyseridit ovat joko ravinnon mukana elimistöön tuleva tai maksan valmistama rasva, joka myös liiallisena altistaa sydän- ja verisuonitaudeille.

 

Tutkimus antaa tietoa elimistösi triglyseridipitoisuudesta

 

Ruoan sisältämät rasvat ovat pääasiassa triglyseridejä. Triglyseridi koostuu glyserolista ja siihen liittyneestä kolmesta rasvahaposta. Paitsi ruoan mukana triglyseridejä muodostuu myös elimistössä, etupäässä maksassa. Verenkierrossa triglyseridejä kuljetetaan kylomikroneissa ja VLDL-partikkeleissa. Triglyserideistä aineenvaihdunnan kautta vapautuneet rasvahapot kuljetetaan kudoksille energialähteeksi. Triglyseridien sisältämät rasvahapot toimivat myös hyvänä energiavarastona. Liiallinen triglyseridipitoisuus on kuitenkin elimistölle haitallista. Triglyseridipoitoisuudelle on asetettu muiden rasvojen tapaan suositusarvot, joita ei tulisi ylittää

Triglyseripitoisuuden tulisi olla alle 1.7 mmol/l.

Suurentuneen triglyseridiarvon mahdollisia syitä

  • perinnölliset syyt
  • eläinperäisten rasvojen käyttö
  • metabolinen oireyhtymä
  • ylipaino
  • runsas sokerin käyttö
  • runsas alkoholinkäyttö
  • diabetes

Triglyseridipitoisuuteen ravinnon kautta vaikuttavat energiansaanti, hiilihydraattien määrä ja laatu, alkoholin käyttö ja käytetyn rasvan laatu.

Runsas energian saanti sekä sokerien ja muiden vähäkuituisten hiilihydraattien käyttö näkyy vyötärölihavuutena ja nostaa triglyseripitoisuutta. Lihavuuteen liittyvä triglyseridipitoisuuden nousu korjaantuu vähentämällä energiansaantia ja lisäämällä liikuntaa. Energiansaanti vähenee poistamalla ruokavaliosta haitallisiin sokereihin kuuluvat makeiset, sokeripitoiset juomat, täysmehut, vaalea leipä, pulla jne.

Kovan eläinrasvan käyttöä vähentämällä ja lisäämällä pehmeitä kasviperäisiä rasvoja ruokavalioon voidaan alentaa triglyseridiarvoja. Pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot EPA ja DHA suurina annoksina pienentävät seerumin triglyseridipitoisuutta vähentämällä VLDL:n muodostumista ja edistämällä sen hajoamista.

Runsas alkoholinkäyttö vaikuttaa triglyseridiarvoihin nostavasti, joten alkoholinkäytön vähentämisellä on myös suotuisa vaikutus triglyseridiarvoihin.

 

Osta tutkimupaketti tästä

Lähteet:

Terveyskirjasto

Ravitsemustiede, Duodecim 2021

Lue lisää

Herkkä CRP
Oct 27, 2022
Lykopeeni
Oct 27, 2022