Tutkimus antaa tietoa elimistösi magnesiumtaseesta. Magnesium on tärkeä kivennäisaine, joka vaikuttaa elimistön hiilihydraatti-, lipidi- ja proteiiniaineenvaihduntaan.
Merkitys elimistössä
Magnesium on välttämätön solujen energia-aineenvaihdunnassa tärkeän ATP:n tuotannossa, lihassupistuksessa sekä hermoimpulssin siirrossa. Magnesium stabiloi RNA:n ja DNA:n rakenteita sekä osallistuu nukleiinihappojen toimintaan proteiinisynteesin eri vaiheissa. Magnesium vaikuttaa sydänlihaksen supistuvuuteen, impulssimuodostukseen ja johtavuuteen.
Magnesium ja ravinto
- Magnesiumia saadaan yleisesti ottaen riittävästi ravinnosta.
- Magnesiumia on runsaasti vihreissä kasviksissa, täysjyväviljassa, pähkinöissä ja suklaassa. Muita magnesiumlähteitä ovat maitovalmisteet ja kivennäisvedet.
- Magnesiumin imeytymistä voi heikentää kasvisten sisältämä fytaatti sekä vähäinen proteiinin saanti.
Magnesiumin puute
Magnesiumin puute eli hypomagnesemia voi syntyä seurauksena liiallisesta magnesiumin poistumisesta elimistöstä tai suoliston imeytymishäiriöstä. Magnesiumin puutteeseen liittyy myös kaliumin ja kalsiumin puute. Hypomagnesemiaa voivat aiheuttaa
- nesteenpoistolääkkeinä käytetyt diureetit
- alkoholismi
- huonossa sokeritasapainossa oleva diabetes
- keliakia
Magnesiumin puutosoireita
- lihasheikkous
- lihasnykäykset
- jäsenten puutuminen ja pistely
- jalkakrampit
- ruokahaluttomuus
- pahoinvointi
- vatsakivut
- ripuli tai ummetus
Korkea magnesium
Korkea magnesium eli hypermagnesemia on harvinaisempi verrattuna magnesiumin puutteeseen.
Mahdollisia hypermagnesemian syitä
- munuaisten vajaatoiminta
- tietyt lääkeaineet kuten magnesiumia sisältävät antasidit ja laksatiivit munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla ja iäkkäillä
Hypermagnesemian oireita
- pahoinvointi
- oksentelu
- verenpaineen lasku
- sydämen rytmihäiriöt
Osta tutkimus tästä.
Lähteet:
Terveyskirjasto
Ravitsemustiede, Duodecim 2021
