Tutkimus antaa tietoa elimistösi jodipitoisuudesta. Jodi on kilpirauhashormonien rakenneosa ja tätä kautta välttämätön normaalille kasvulle ja kehitykselle sekä normaalille aineenvaihdunnalle. Virtsan jodin ohella määritetään virtsan kreatiniinin pitoisuus (U -Krea), johon virtsan jodipitoisuus suhteutetaan.
Merkitys elimistössä
Suurin osa elimistön jodista sijaitsee kilpirauhasessa ollen 70-80 % jodin kokonaismäärästä 15-20 mg. Riittävä jodin saanti on erityisen merkityksellistä sikiövaiheessa ja ensimmäisten elinvuosien aikana, jolloin kilpirauhashormoneilla on oleellinen merkitys aivojen kehittymiselle. Myöhemmissä elämänvaiheissa kilpirauhashormonit säätelevät paitsi perusaineenvaihduntaa myöskin elimistön sopeutumista pitkäaikaiseen stressiin. Suurin osa (noin 90 %) plasman sisältämästä jodista erittyy munuaisten kautta virtsaan ja virtsan jodipitoisuus kuvastaa hyvin elimistön jodin saantia.
Jodi ja ravinto
- Jodia saadaan vain ravinnon kautta, mihin vaikuttaa oleellisesti maaperän jodipitoisuus ja elintarvikkeiden käsittely
- Merkittävimpiä jodia sisältäviä elintarvikkeita ovat maitovalmisteet ja viljatuotteet sekä jodioitu ruokasuola, kalat, äyriäiset ja levät
- Jodin saantisuositus aikuisille on 150 µg/vrk
Jodin puutos
Jodin puutoksen syynä on jodin riittämätön saanti.
Jodin puutos ja pitkäaikaisena jo vaje johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan, mikä voi johtaa moniin kehityksen, kasvun ja elintoimintojen häiriöihin. Jodin puutos on yleistä suomalaisilla, etenkin suolarajoituksia noudattavilla, ellei saantia ole muuten turvattu.
Joidenkin ruoka-aineiden sekä tupakansavun sisältämät goitrogeenit häiritsevät jodin pääsyä kilpirauhassoluun. Goitrogeenejä sisältävät mm. kypsentämättömät lanttu, porkkana, nauris, kaalit, pinaatti, bataatti, päärynä, persikka, mansikka, maapähkinä ja soijatuotteet sekä hirssi myös kypsennettynä. Näillä voi olla merkitystä lähinnä olemassa olevan jodin puutoksen yhteydessä.
Jodin puutoksen ilmeneminen riippuu ikävaiheesta
Sikiövaihe
- keskenmeno
- sikiökuolema
- synnynnäiset poikkeamat
Imeväisikä
- imeväiskuolema
- lyhytkasvuisuus ja henkinen jälkeenjääneisyys (kretinismi)
Lapsi/nuori
- henkisen toiminnan häiriöt
- viivästynyt fyysinen kehitys
Aikuinen
- henkisen toiminnan häiriöt
- heikentynyt työteho
- kyhmystruuma
Liiallinen jodinsaanti
Liiallinen jodin saanti on vaarana nautittaessa ravintolisiä, kuivattua merilevää sekä mahdollisesti joitakin jodia sisältäviä lääkkeitä. Riippuen elimistön joditilasta, liikasaanti voi johtaa kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaan. Liiallinen jodin saanti raskauden aikana on vaarallista, sillä se voi aiheuttaa vastasyntyneelle struuman ja kilpirauhasen vajaatoiminnan.
Aikuisilla hyväksyttävä suurin päivittäinen jodin saanti on 600 µg.
Osta kotitesti tästä.
Lähteet:
Terveyskirjasto
Ravitsemustiede, Duodecim 2021
