Rasvahappoprofiili

Rasvahappoprofiili

Oct 29, 2022

Tutkimus antaa tietoa elimistösi rasvahappokoostumuksestasi. Elimistön matala-asteinen tulehdus, tyypin 2 diabetes sekä sydän- ja verisuonisairaudet voivat olla yhteydessä elimistön rasvahappokoostumukseen.

 

Merkitys elimistössä

Plasman rasvahappoprofiili kuvastaa solukalvojen rasvahappokoostumusta. Solukalvolla rasvahapot sijaitsevat fosfolipideissä, joilla on merkitys elimistön perusaineenvaihdunnassa keskeiseen solukalvojen ionipumpputoimintaan sekä soluun kohdistuvassa insuliiniherkkyyden säätelyssä. Rasvahappokoostumuksella voi olla merkitystä monien sairauksien syntyyn kuten liikalihavuus, verenpainetauti, tyypin-2-diabetes ja sepelvaltimotauti.

 

Rasvahapot ja ravinto

Rasvahapot jaetaan rakenteensa mukaan tyydyttyneisiin ja tyydyttymättömiin rasvahappoihin. Tyydyttyneitä rasvahappoja on eläinkunnan tuotteissa ja niitä kutsutaan koviksi rasvoiksi. Tyydyttymättömät rasvahapot sisältävät rasvahappoketjussaan yhden tai useamman kaksoissidoksen ja ovat pehmeitä rasvoja. Erityisen tärkeä merkitys on kahdella elämälle välttämättömällä rasvahapolla, linolihapolla ja alfalinoleenihapolla. Näitä rasvahappoja elimistö ei pysty valmistamaan, vaan ne on saatava ravinnosta.

Linolihappo muodostaa lähtöaineen omega-6-rasvahapposarjalle ja alfalinoleenihappo lähtöaineen omega-3-rasvahapposarjalle. Kyseiset sarjat ovat välttämättömiä elimistön normaalille kasvulle ja kehitykselle. Välttämättömien rasvahappojen puute voi aiheuttaa iho- ja neurologisia oireita.

 

Tärkeimpien rasvahappojen merkitys

Palmitiinihappo (PA)

  • tyydyttynyt rasvahappo
  • yleisin tyydyttynyt eläin- ja kasviperäinen rasvahappo
  • talissa, kaakaovoissa, palmu-, maapähkinä-, maissi- ja kookosöljyssä
  • ylimäärä sokeria varastoituu palmitiinihappona
  • vaikuttaa kolesterolia lisäävästi
  • haitallista sydänterveyden kannalta

 

Oleiinihappo eli öljyhappo (OA)

  • kertatyydyttymätön rasvahappo
  • runsaasti punasolujen kalvoilla
  • ehkäisee LDL-kolesterolia hapettumiselta ja pienentää tätä kautta valtimokovettumataudin riskiä
  • alentaa veren kolesteroli- ja triglyseriditasoja
  • ehkäisee veren hyytymistä
  • oleiinihapon lähteitä rypsi-, rapsi- ja oliiviöljy sekä liha

 

Omega-6-rasvahappoja pidetään yleisesti tulehduksia lisäävinä, mutta kovien rasvojen korvaaminen linoleenihapolla on katsottu vähentävän sepelvaltimotaudin riskiä.

 

Linolihappo (LA)

  • Omega-6-rasvahappojen lähtöaine
  • vähimmäistarve (WHO) 2.5 % energiansaannista
  • muodostaa gammalinoleenihappoa (GLA), joka muuntuu eri entsyymien vaikutuksesta joko dihomogammalinoleenihapoksi (DGLA) tai arakidonihapoksi (AA).
  • linolihapon lähteitä ovat auringonkukka-, maissi-, soija, rypsi- ja rapsiöljy sekä pähkinät
  • ihon normaalin rakenteen ylläpito

 

Gammalinoleenihappo (GLA)

  • muodostuu linolihaposta
  • tuottaa GLA:sta muodostuvan dihomogammalinoleenihapon (DGLA) kautta tulehdusta alentavaa prostaglandiinia (PGE1)

 

Arakidonihappo (AA)

  • Muodostuu linolihaposta elimistössä
  • AA-lähteitä ravinnossa punainen liha, lihavalmisteet, maitotuotteet (maito, jugurtti, juusto, voi)
  • tuottaa tulehdusta lisäävää prostaglandiinia (PGE2)
  • lisää verihiutaleiden kasaantumista
  • vaikutuksia verenpaineen säätelyyn ja hermoston toimintaan
  • ravinnon suuri määrä vähentää EPA:n ja DHA:n muodostumista elimistössä

 

Omega-3-rasvahappojen saannista on hyötyä sydän- ja verisuonisairauksien, verkkokalvon ja aivojen kehityksen häiriöiden, autoimmuunitautien, Crohnin taudin, rinta-, suolisto- ja eturauhassyövän, verenpainetaudin ja nivelreuman ehkäisyssä ja hoidossa.

 

Alfalinoleenihappo (ALA)

  • omega-3-rasvappojen lähtöaine
  • vähimmäistarve (WHO) 0.5 % energiansaannista
  • muodostaa eikosapentaeenihappoa (EPA), josta muodostuu dokosaheksaeenihappoa (DHA)
  • alfalinoleenihapon lähteitä ovat rypsi-, rapsi-, soija- ja pellavansiemenöljy sekä saksanpähkinät
  • runsas ALA:n saanti ravinnosta vähentää AA:n muodostumista linoleenihaposta (LA)

 

Eikosapentaeenihappo (EPA)

  • kaikissa kudoksissa
  • muodostuu elimistössä alfalinoleenihaposta
  • tuottaa tulehdusta alentavaa prostaglandiinia (PGE3)
  • matalat sinkki-, magnesium- sekä vitamiinien B3, B6, A ja C kudospitoisuudet ehkäisevät EPA:n muodostumista
  • saanti rasvaisesta kalasta kuten lohi, makrilli ja kalaöljy

 

Dokosaheksaeenihappo (DHA)

  • muodostuu alfalinoleenihaposta (ALA) tai saadaan ravinnosta (rasvainen kala ja mikrolevä)
  • toimii verkkokalvon, hermosolujen ja synapsien solukalvojen rakenneosana
  • runsaasti aivoissa ja hermokudoksissa
  • DHA:n metaboliatuotteilla on voimakkaita tulehduksia sammuttavia ja hermosoluja suojaavia vaikutuksia
  • vaikuttaa näköaistimuksen syntyyn
  • tärkeä raskauden aikana sikiön aivojen kehitykselle

 

EPA + DHA:n vaikutukset elimistössä

  • toimivat tulehduksia hillitsevästi sekä ehkäisevät verihyytymien muodostumista
  • lisäävät verisuonten läpäisevyyttä
  • alentavat verenpainetta
  • vähentävät riskiä sairastua koronaaritautiin ja 2-tyypin diabetekseen
  • vähentävät riskiä sairastua allergioihin ja niveltulehduksiin
  • ehkäisevät masennusta

 

AA/EPA -suhde kertoo tulehdusta lisäävien ja tulehdusta hillitsevien rasvahappojen suhteesta

 

Välttämättömät rasvahapot ja niiden optimaaliset suhteet ovat jatkuvan tutkimuksen alla eikä suosituksia ravitsemuksen osalta ole tällä hetkellä saatavilla.

 

 

Lähteet:

Ravitsemustiede, Duodecim 2021

Krause’s Food & Nutrition care process, 2017

Simopoulos, Artemis. (2003). Essential fatty acids in health and chronic disease Am. Forum of nutrition. 56. 67-70. 10.1093/ajcn/70.3.560s.

More articles