Tutkimus antaa tietoa elimistösi beetakaroteenipitoisuudesta. Beetakaroteeni on antioksidantti, joka suojaa soluja ja lisää elimistön vastustuskykyä myrkkyjä vastaan.
Merkitys elimistössä
Beetakaroteeni on A-vitamiinin esiaste, jota on pääasiassa värillisissä hedelmissä ja vihanneksissa. Beetakaroteenilla on sekä suoria että A-vitamiinin kautta välittyviä vaikutuksia elimistössä. Beetakaroteeni toimii solukalvoilla antioksidanttina ehkäisemällä solukalvojen hajoamista. Beetakaroteeni suojaa ihoa ultraviolettisäteilyltä ja lisäannoksena vahvistaa ihoa ja limakalvoja. Immuniteetti bakteereita ja muita pieneliötä kohtaan tehostuu beetakaroteenin vaikutuksesta.
Beetakaroteeni ja ravinto
- Beetakaroteenia on värillisissä vihanneksissa ja hedelmissä kuten porkkanassa, lantussa, bataatissa, pinaatissa, persiljassa, mangossa, aprikoosissa ja meloneissa.
- Ravinnon beetakaroteenista imeytyy muuttumattomana 20-30 % ja osa muuttuu A-vitamiiniksi
- Yli 35 mg päiväannokset voivat aiheuttaa ihon keltaisen tai oranssin värin
- A-vitamiinin puutteessa beetakaroteenin imeytyminen ja muuntuminen A-vitamiiniksi tehostuu
Karoteenien muuttuminen A-vitamiiniksi on heikentynyt maksasairauksissa, diabeteksessä ja kilpirauhassairauksissa.
Beetakaroteenin puute
Beetakaroteenin puutosta voivat aiheuttaa
- vähäinen kasvisten ja hedelmien syönti
- niukka rasvansaanti
- suolistosairaus
- lyhytsuolisyndrooma
Liiallinen beetakaroteenin saanti
Beetakaroteenin ylimäärän kertymistä elimistöön kutsutaan karotenemiaksi, mikä näkyy ihon värjäytymisenä oranssiksi/keltaiseksi. Keltaisuutta esiintyy kasvoissa, kämmenissä ja jalkapohjissa, mutta ei silmän valkuaisissa erotuksena maksan vajaatoiminnan aiheuttamasta keltaisuudesta. Tila on vaaraton ja ohimenevä ja poistuu karoteenilisää vähennettäessä.
Osta tutkimus tästä.
Lähteet:
Terveyskirjasto
Ravitsemustiede, Duodecim 2021
